Saatananhelvetinperkele

Joo, mie kuulin meänraatiopätkässä että torniolaaksolaiset vaimot pittää rakentaa ommaa identiteettiä kielellä… ja aattelin että kyllä se on kumma jos Markku on saanut minut kokohnaan heittämhään kiroamiset! Tai näin se sano “Kun me kohdattiin sinulta tuli rumia kirosanoja aina silloin tälloin, mutta nykyään sinä et kiroa muuten kun olet todella vihainen”. Silloin, ja milloin, nyt? Olenko mie siis oikhein vihassa… hm, pittääpä miettiä… saatan… jo, kyllä se siltä tuntuu…

Hm, hm. Mutta mistä? Onko minun torniolaksolainen identiteetti kaonut? Tai juurikhaan siksi, että pittää olla oma semmonenki? Eikö se riitä olla oma itte? Mie olen tämmönen vanha puukulli joka on tullu tantiksi, ja en kestä vissiä asiota, mutta taas en välitä toisista asioista. Sitten mie hunteeran että onkhaan mulla IQki puonnut?

Tuntuu vähän siltä, että ei se vain ole näkö joka on raasanu, se tuntuu myös ottaluun takana, että siellä on vähän tyhjempää kaikitten rönkitten jälkheen. Ensten mie sain sorkkarauan siihen, allmäntillståndi meni hiitheen moneks kuukaueks ko join kunnan paskavettä, enkä saanu oikeita penicilliniä ennenko kissa puri sormesta ja hammaslääkäri kirjotti lissää… mutta sitten tuliki ainaki 5 röntgenstrålausta halkonaisheen hamphaaseen, ja viellä tynnyri koko päähän, että palanu hjärnsubstanssi haisi lopulta nokasta!

Jaa, ei se vain kumma ole jos mie en ennää pääse näkheen mitä mie ennen osasin. Tai olenkhaan mie antautunut? Että en yritä ennää lentää ja muuttaa koko maapalloa, ja vielä vähemmin meän maata…

Saatan, en halua, perikhöön joku muu… niin se oli… – ei se ollu mikhään kirhous!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *